Palkkaus – näkyvä osa tasa-arvoa

Pari viikkoa sitten kirjoitimme työelämän arvoista lopettaen väitteeseen ”Arvojen näkyväksi tekeminen on se työläin osa”. Tänään julkaistu Lakimiesliiton palkkaerotutkimus tuo nämä arvot näkyviksi sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta: 

”Lakimiesliiton palkkaerotutkimuksen mukaan naisjuristien keskipalkka on 18 prosenttia alhaisempi kuin miesjuristeilla. Palkkaerosta 10 prosenttia voidaan selittää esimerkiksi eroilla työtehtävien vaativuuksissa tai työkokemuksessa. Noin kahdeksan prosentin palkkaerolle ei kuitenkaan löydy selitystä. Lisäksi perhevapailla on myönteinen vaikutus miesjuristien ansiokehitykseen, kun puolestaan naisilla perhevapaat hidastavat ansiokehitystä.”  

Määriteltyjen, arvomaailmaa luovien seikkojen lisäksi työyhteisön henkistä ilmapiiriä muokkaavat abstraktit, tunne- ja arvostustasolla liikkuvat asiat. Ne voivat konkretisoitua tietynlaisen pukeutumistyylin omaavien ihmisten palkkaamiseen, erilaisen ruokavalion omaavien ihmisten unohtumiseen ruokailujärjestelyistä tai vaikka tapahtumien sekä tapaamisten sopimiseen perheellisille hankaliin ajankohtiin. Yllä mainitun kaltaiset mikro-tason sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvät ”lipsahdukset” luovat osaltaan epätasa-arvoisuuden henkeä työyhteisöön.

Paragraaffin työnhakijabarometrin mukaan vastaajat kertoivat tasa-arvoisuuden olevan kolmen tärkeimmän ominaisuuden joukossa, joita heidän unelmatyöpaikallaan on.  

Tasa-arvoisuuden ilmentyessä monella tasolla on työnantajan tehtävänä kouluttaa jokainen johtoportaan taso toimimaan niin mikro- kuin makro-tasolla tasa-arvoisesti. Mikrointeraktiossa tapahtuvien tyhmyyksien kitkemisen lisäksi johdon täytyy pitää huolta niin sisälle kuin ulospäin näkyvästä tasa-arvorakenteesta, palkkauksesta. 

Esimerkiksi perheenlisäyksen ei tulisi aiheuttaa epätasa-arvoisia palkkavaikutuksia, vaikka niitä usein aiheutuu pitkässä juoksussa etenkin naisille. Palkkausmäärittelyyn ei myöskään kuulu stereotypioiden vahvistaminen tai syrjintä. Osa näistä voi toki olla alitajuista, mutta palkkaus on aina tietoista. 

Nykymaailmassa palkkaus on julkista. Työntekijät puhuvat keskenään samoin kuin opiskelijat. On työnantajien vallassa liittyvätkö keskustelun aiheet epätasa-arvoisuuteen vai toimivaan sekä tasa-arvoiseen työyhteisöön.