Elämme tekoälyn kaupallisen hyödyntämisen ja suojaamisen renessanssia

Useat fundamentaaliset AI-mallit ja niitä käsittelevät tieteelliset julkaisut juontavat juurensa jo 1950-luvulle. Patenttien hakeminen tekoälyn suojaamiseksi on kuitenkin nyt kuumempaa kuin koskaan ennen. Tekoälyaiheisten keksintöjen suojaaminen on kasvanut 55 % vuosien 2013—2016 aikana, mikä on huimaa verrattuna muiden alojen 10 %:n keskimääräiseen patentointiaktiivisuuden kasvuun.

AI-teknologiat ja niitä koskevat patentit voidaan luokitella esimerkiksi kolmeen eri tasoon jakamalla ne seuraavasti:

Internetjätit ja yhdysvaltalaiset yhtiöt sekä kiinalaiset ja korealaiset yliopistot erottuvat selvästi tilastoissa patentointiaktiivisuudellaan.Tekoäly-yhtiöillä käydään myös aktiivisesti kauppaa. Täten patenttien siirtoja yhtiöiltä toisille tapahtuu paljon, mikä voi aiheuttaa muutoksia siinä, miten patentteja käytetään – toisilla yhtiöllä patenttien hyödyntäminen on selvästi aggressiivisempaa kuin toisilla.

WIPO on tutkinut patenttien hakuaktiivisuuden lisäksi tieteellisen julkaisemisen aktiivisuutta ja havainnut näiden suhteen kehittyneen siten, että patenttihakemusten määrä on hiljattain kasvanut suhteessa tieteellisten julkaisujen määrään. Tämän voidaan olettaa kielivän siitä, että AI-teknologioille löydetään enenevässä määrin käytännön sovelluksia, ja että yritykset valmistautuvat kaupallistamaan ja suojaamaan AI-sovelluksiaan.

Samaan aikaan tekoälyn yleistyessä on hyvä pitää mielessä, että AI on pitkälti ”all about data”– ainakin dataintensiivisten ongelmien ratkaisemisessa. Datan arvon vuoksi yritykset pyrkivät haalimaan mahdollisimman paljon dataa käyttöönsä, oli sitten kyse tekoälymallien opettamisesta tai parempien reaaliaikaisten suositusten antamisesta. Kaikki data ei kuitenkaan ole samanarvoista eikä enemmän dataa tarkoita parempaa lähtökohtaa AI-projektille. Tässä yhteydessä pitää lisäksi muistaa datan käyttöön liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Ystäväni sanoin: ”but what about data privacy”.

Yhtä oleellisia kysymyksiä herättää myös tekoälyn hyödyntämisen etiikka, koska kehittyvät tekoälyratkaisut kasvavat hyödyntämään reaaliaikaisesti saatavia datavirtoja näennäisesti lähes rajattomista datapisteistä. Ainoastaan mielikuvitus on AI-devaajien rajana, mikä voi olla sekä uhka että mahdollisuus, jos mennään puhtaasti se edellä, mikä on teknisesti mahdollista toteuttaa.

WIPO:n analyysi osoittaa edelleen, että suurin osa AI-patenttihakemuksista on haettu vuodesta 2013 alkaen. Koska vakiintunutta tapaoikeutta tekoälyn suojaamiseen ei ole, on vaikeaa ennakoida, kuinka paljon patentteja tullaan myöntämään ja kuinka laajoilla suoja-aloilla. On kuitenkin selvää, että loukkauskirjelmien ja litigoinnin määrät tulevat kasvamaan erityisesti patenttioikeuksien puolustamisen, mutta luultavasti myös data-oikeuksien (sopimusten) sekä tietosuojan osalta. Kenties olemme juuri AI-patenttisotien ja datakiistojen kynnyksellä. Tämä tuskin estää tekoälyn implementointia ja datan mahdollisimman laajaa ja tehokasta hyödyntämistä kaikilla aloilla – eikä sen mielestäni pitäisikään, kunhan pelisäännöt sovitaan yhteisesti ja niiden noudattamista valvotaan.

Viitattu lähde: WIPO (2019). WIPO Technology Trends 2019: Artificial Intelligence. Geneva: World Intellectual Property Organization.

Kirjoittaja

Akseli von Koch (DI) on patenttiasiamies, EU-tavaramerkki- ja -mallioikeusasiamies, joka on erikoistunut uusien digitaalisten teknologioiden suojaamiseen.

Akseli Von Koch, Eversheds Sutherland