Phuksi, mitä työelämää varten arvokkaita taitoja voit oppia järjestötoiminnasta?

Jo phuksitoimikunnista oppii myös taidon tarttua sellaisiin asioihin tehokkasti, jotka eivät ehkä aluksi vaikuta niin houkuttavilta ja joita ei aiemmin ole tehnyt. Työelämässä uudenlaisia tehtäviä tulee eteen jatkuvasti, ja siksi on tärkeää osata ryhtyä niihin rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Itselleni esimerkiksi Pykälän emäntänä ollessani kolmen ruokalajin illallismenu 120 hengelle kuulosti aluksi lähes mahdottomalta haasteelta, mutta kun sen kerran teki, seuraavat kerrat olivatkin jo lähes täysin hauskanpitoa. Samalla pääsin myös parantamaan paineen- ja stressinsietokykyä, kun joskus näiden illallismenuiden valmistaminen päästiin aloittamaan vasta pari tuntia ennen sitsien alkua.

Järjestötoiminnassa on mahdollista myös oppia vastuun kantamista suurista kokonaisuuksista. Työelämässä usein nuorelle annetaan hoidettavaksi pienempi osa kokonaisuutta, eikä nuori niin nopeasti pääse ottamaan vastuuta suurista kokonaisuuksista. Itse esimerkiksi Pykälän vuosijuhlatoimikunnan puheenjohtajana toimiessani vastasin vuosijuhlien useiden kymmenien tuhansien eurojen budjetista ja kannoin vastuuta satojen ykstyiskohtien juhlakokonaisuudesta. Siitä opinkin järjestelmällisyyttä isojen projektien hallinnassa, mistä on ollut kovasti hyötyä, kun työelämässäkin olen pikkuhiljaa päässyt ottamaan vastuuta yhä isommista kokonaisuuksista.  Järjestötoiminnassa voi jo nuorena myös päästä sellaiseen tehtävään, jossa oppii ryhmänjohtamistaitoja, kuten esimerkiksi tutoriksi tai valiokunnan puheenjohtajaksi.

Järjestötoiminnassa on hyvää myös se, että näiden suurien kokonaisuuksien hallintaa voi harjoitella rauhassa, eikä epäonnistuminen yleensä ole niin vakavaa kuin suurten henkilökohtaisten tai rahallisten intressien ollessa usein kyseessä työelämän projekteissa. Esimerkiksi ensimmäisiin yrityssuhdevaliokunnan yritysneuvotteluihin osallistuessani minulla ei ollut kokemusta liike-elämän neuvottelutilanteista. Kaikki onnistui onneksi hyvin, mutta omaa jännitystäni helpotti ajatus siitä, että neuvottelut käytiin siinä määrin opiskelijatoiminnan ehdoilla, ettei minulta odotettukaan kokeneen neuvottelijan taitoja.

Lisäksi järjestötoiminnassa tarjoutuu paljon mahdollisuuksia kehittää omia esiintymistaitojaan, kuten jo silloin, kun pitää puheen vaalitilaisuudessa, jossa toimijoita valitaan. Järjestötoiminnassa saa myös mahdollisuuden soveltaa oikiksessa oppimaansa käytäntöön, jolloin oikiksen tenttikirjoissa mainittu ei jää vain teorian tasolle. Esimerkiksi Paragraaffin hallituksessa toimiessani olen nähnyt monia osakeyhtiöoikeudellisia asioita käytännössä, ja oikeusapuvaliokunnassa olen päässyt soveltamaan oikiksessa opittua erilaisiin tavallisen elämän oikeusongelmiin.

Kiireisessä työelämässä priorisointi ja ajanhallintataidot ovat tärkeitä. Järjestötoiminnassa oppii paitsi priorisoimaan omia tehtäviään myös sitä, mihin järjestötoimintaan lähtee mukaan. Itselleni on käynyt välillä niin, että erilaisia luottamustehtäviä on kasaantunut liiaksi asti, jolloin on tehnyt tiukkaa saada kaikkien luottamustehtävien velvollisuuden täytettyä. Tästä olen oppinut työelämää varten sen, että kannattaa luvata tehdä vain ne asiat, jotka onnistuu huolellisesti hoitamaan.

Järjestötoiminnassa olen oppinut myös paljon itsestäni ja siitä, millaiset työtehtävät minulle sopivat. Olen oppinut esimerkiksi  sen, että silloin, kun tekee jotain, mistä kovasti nauttii, on itse työnteko niin antoisaa, että palkasta tulee sivuseikka. Näin olen itse oppinut hakeutumaan töihin, jotka jo itsessään ovat niin mielekkäitä, että työstä saatava rahallinen korvaus tuntuu pieneltä ilolta työn palkitsevuuteen verrattuna.

Varoitan sinua jo etukäteen – jos kuntelet minua ja lähdet hakemaan näitä taitoja järjestötoiminnasta, sinulle herää varmasti vuoden-parin jälkeen epätoivo. Ne kaverisi, jotka eivät ole osallistuneet järjestötoimintaan, ovat sinua pidemmällä opinnoissa, ja mietit itsekin, että menestyisit elämässä paljon paremmin, kun olisit käyttänyt kaiken vapaa-aikasikin oikiskirjojen lukemiseen. Näin ei kuitenkaan mielestäni ole, sillä oikiksen kirjoista opit melkein kaiken muun juristin työn kannalta hyödyllisen, mutta et edellä kuvaamiani taitoja, ja myös rekrytoijille se on selvää. Järjestötoiminta on helppo tapa oppia ne lisätaidot, joita ihan jokaisella oikisopiskelijalla ei ole. Näin pystyt erottumaan muista työnhaussa, ja työntekosi on helpompaa työpaikan saatuasi. Olet siis juuri oikealla tiellä menestyksekkäälle uralle, ja olet varmasti käyttänyt opiskeluaikasi hyvin.

Oikisphuksien päitä pyöritetään parhaillaan lukemattomilla erilaisilla mahdollisuuksilla: eri oikiskurssien jälkeen jäävää vapaa-aikaansa voi käyttää niin erilaisissa työpaikoissa harjoittelijana kuin lukuisten eri järjestöjen vapaaehtoistoiminnassa. Phuksi miettii paitsi, miten opiskeluajastaan saisi unohtumattoman, myös varmasti sitä, miten saisi ensimmäisen oman alan työpaikan ja millaisia valintoja tekemällä astelisi oikiksesta OTM-paperit kädessä ulos mahdollisimman valmiina työelämän haasteisiin. Koko opiskeluajan aktiivisella järjestötoimintakokemuksella ja juuri työelämään siirtyneenä juristina voin sanoa sen, että järjestötoiminta antaa unohtumattoman opiskeluajan lisäksi myös ison nipun sellaisia taitoja, jotka ovat korvaamattoman tärkeitä työelämässä, ja jotka auttavat phuksia paitsi saamaan ensimmäisen oman alan harjoittelupaikkansa, myös valmistunutta juristia työtehtävissään.

Tuskin olen ainoa tai edes ensimmäinen, joka sinulle phuksisyksyn aikana sanoo, että järjestötoiminnassa oppiin työelämän kannalta hyödyllisiä taitoja. Haluan kuitenkin nyt avata sinulle niitä oppeja, joiden olen itse nuorena asianajotoimistossa työskentelevänä juristina kokenut olevan hyödyksi. Oma kokemukseni perustuu Pykälän valiokunta- ja hallitustoimintaan, ELSAn toimintaan sekä Paragraaffin hallitustoimintaan, mutta olen varma, että nyt kertomani asiat oppii missä vain järjestötoiminnassa, olit sitten ulottuvuustoimikunnan juomavastaava tai Helsinki Law Review’n päätoimittaja.