Työnantajan kilpailukyky

Kirjoittaja

Paragraaffi

Kumppanit22.10.2021

Juristi voi vahvistaa kilpailukykyään työmarkkinoilla kehittämällä osaamistaan ja vahvistamalla henkilöbrändiään – mutta minkälaisista elementeistä työnantajan kilpailukyky muodostuu ja miten sitä voidaan kehittää? Erityisesti asianajotoimistoissa työnantajan kilpailukyky heijastuu siihen, miten asiakkaiden tarpeisiin kyetään vastaamaan. LIEKE Asianajotoimiston Osakas Marja Norrena ja Marketing, People & Culture Specialist Marianna Holmberg kertovat, miten työnantajan kilpailukykyä kannattaa lähestyä.

Marja Norrena kertoo, että työnantajan kilpailukykyä voidaan lähestyä useasta eri näkökulmasta. Asianajotoimistoissa kilpailukykyä voidaan arvioida esimerkiksi siten, millä tavoin asianajotoimisto on työnhakijan näkökulmasta vetovoimaisempi työantaja verrattuna in-house puoleen. Toisaalta kilpailukykyä voidaan arvioida suhteessa muihin asianajoalan toimijoihin ja siihen, millä eri tavoin yrityksen hyvyyttä voidaan tuoda esiin uran eri vaiheissa oleville ihmisille.

”Loppujen lopuksi ihmiset haluavat tulla työskentelemään toisten ihmisten kanssa ja sopivaan yrityskulttuuriin.”

Marianna Holmberg tutkii parhaillaan LIEKE Asianajotoimiston organisaatiokulttuuria ja on perehtynyt organisaatiokulttuuriin osana opintojaan. Hän kertoo, että yrityksessä vallitseva organisaatiokulttuuri vaikuttaa siihen, kuinka houkuttelevana työnantaja nähdään. Loppujen lopuksi ihmiset haluavat tulla työskentelemään toisten ihmisten kanssa ja sopivaan yrityskulttuuriin. Organisaatiokulttuurista viestiminen onkin tärkeää esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa, mutta paljon tietoa yrityksen todellisesta houkuttelevuudesta saadaan myös puskaradion kautta. Toisaalta organisaatiokulttuuri voi myös henkilöityä, jos yrityksen työntekijä tuo itseään ja ajatuksiaan vahvasti esille esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Vahva henkilöbrändi voi viestiä niitä asioita, joita yrityksessä arvostetaan ja millaista siellä on työskennellä.

Työnantajan kilpailukykyisyys voi näyttäytyä toisille eri tavalla kuin toisille. Useimmiten nuoremmat juristit arvostavat LIEKE Asianajotoimistossa mahdollisuutta tutustua eri praktiikoihin ja kehittää osaamistaan eri osa-alueilla. Kokeneempien juristien kohdalla praktiikka on usein jo valittu – tällöin painoarvoa annetaan työlle, joka vastaa juristin omaa osaamista. Lisäksi kokeneempien juristien kohdalla korostuvat erityisesti mielekkäiden toimeksiantojen ja mielenkiintoisten asiakkuuksien merkitys. Kokeneemmalle juristille tarjotaankin Liekkeellä mahdollisuus syventää ja kehittää omaa erityisosaamistaan kohti huippuasiantuntijuutta ja tahtoessaan vahvistaa omaa henkilöbrändiään.

“Tällöin puhutaan usein fiilisasioista.”

Työnhakijat odottavat yritykseltä toimivaa kokonaisuutta, jossa työtehtävät tarjoavat mahdollisuuden kehittyä, ja jossa palkka on kilpailukykyinen. Hakijoita kiinnostaa etenkin se, mitkä seikat tekevät työnantajasta erityisen. Tällöin puhutaan usein fiilisasioista. Marianna Holmberg kertoo, että juristien rekrytoinneissa praktiikan jäseniä voidaan osallistaa mukaan jo alkuvaiheen rekrytointeihin – näin päästään arvioimaan, miten mahdollinen yhteistyö tulisi tulevaisuudessa sujumaan.

Työnantajan kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää työnhakijoiden ja työntekijöiden tarpeiden sekä asiakkaiden palvelutarpeiden kuuntelua. Näin voidaan lunastaa ne odotukset, jotka yritystä kohtaan on asetettu sekä työnantajana että asiantuntijapalveluiden tuottajana. Erityisesti work-life balance ja eri elämäntilanteiden huomioiminen työuran aikana ovat asioita, jotka voivat tehdä asianajotoimistosta kilpailukykyisen työnantajan.

“Keskustelukulttuurin edistäminen ei koskaan liene pahitteeksi.”

Alan työelämän kehittämisen voi yrityksissä käynnistää esimerkiksi avoimella keskustelulla tai haastatteluilla, joissa voidaan etsiä yrityksen mahdollisia kipukohtia ja pohtia, vastaako markkinoinnissa ja muualla viestitty työnantajakuva todellisuutta. Työntekijöiden ottaminen mukaan vaikuttamaan asiakaskokemuksen ja työntekijöiden hyvinvoinnin kehittämiseen on myös tärkeää. Marja Norrena tiivistää, että koko henkilöstön osallistaminen keskusteluun on oleellista – keskustelukulttuurin edistäminen ei koskaan liene pahitteeksi.

Artikkeli on tehty Juristipodin jakson ”Työnantajan kilpailukyky” pohjalta. Voit kuunnella jakson täältä.

Kuuntele Juristipodia SpotifystaiTunesista ja Soundcloudista.