Houkutteleva työnantajamielikuva rakentuu pintaa syvemmällä

Jos yrityksen tai yhteisön maine ja imago ovat hieman nuhruiset tai saaneet jopa kolhuja, ei ongelma ratkea lopullisesti edes saavillisella kultakolikoita. Rahalla saa ostettua kiiltävän julkisuuskuvan, mutta valheellinen kuva voi vain syventää ongelmia. 

Varsinkin asiantuntijatyön saralla parhaat hakijat puhutaan töihin joko suoraan opintojen parista tai jopa toisesta yrityksestä. Trendi on ollut leimallisinta varsinkin IT-alalla, jossa yhtiöt kuten Google, Smartly ja esimerkiksi Dropbox ovat olleet maailman parhaimpien työpaikkojen listalla monena vuonna. Tämä trendi on kuitenkin jalkautumassa myös muille sektoreille IT-alan lisäksi. Juridiikan alalla on jo pitkään ja perinteikkäästi isketty kiinni tulevaisuuden talentteihin jo opintojen alkuvaiheessa. 

Parhaiden talenttien houkutteleminen on perinteisesti toteutettu lihottamalla palkkakuittia tarpeeksi ja tarjoamalla työsuhdematkat kaupan päälle. Nykyään pelkät konkreettiset, rahalliset ja kvantifioitavat edut eivät enää riitä.  

Mitä tämä sitten tarkoittaa työnantajalle? 

Ensinnäkin jokaisen asiantuntijasektorilla työskentelevän organisaation tulee tarkastella kriittisesti palkitsemisen periaatteitaan: miten, mistä ja miksi ihmisiä palkitaan? 

Pelkän palkitsemisen lisäksi esimiesten tulee pohtia miten organisaatiosta ja sen kulttuurista tehdään työntekijöitä houkutteleva. Palkan ja työsuhde-etujen lisäksi on keskityttävä itse työhön ja miten sitä tehdään. Parhaat työntekijät säästävät työnantajille aikaa ja rahaa. Parhaat työntekijät myös tiedostavat tämän. Työntekijät arvostavatkin omaa aikaansa, vapautta ja mahdollisuuksia kehittää itseään entistä paremmaksi. Onkin esimiesten tehtävä pohtia miten organisaatio voi tukea työntekijöitään tekemään työnsä paremmin ja nauttimaan siitä.  

Joillekin organisaatioille tämä voi tarkoittaa työn sisällön penkomista toden teolla, sillä vuosien saatossa osiin työnkuvista on voinut kasaantua kaikenlaista ylimääräistä tai epäolennaista. Tällaiset seikat tekevät työstä tunkkaista samalla tapaa kuin pöly tekee työhuoneen ilmasta raskaan. Pölyn tapaan työhön tarttuneita epäolennaisuuksia ei välttämättä edes huomata ennen kuin henkeä ahdistaa. On esimiesten tehtävä varmistaa, että nurkat ovat siistinä ja että työssä pystytään keskittymään olennaiseen. Turhaa hallinnollista papereiden siirtelyä voi nykypäivänä siirtää esimerkiksi ohjelmistorobotiikan (RPA) avulla koneille ja antaa ihmisille aikaa keskittyä merkityksellisiin tehtäviin. 

Miksi palkata ihmisiä tekemään koulutetun apinan hommia, kun ohjelmistorobotti hoitaa asiat apinoitakin nopeammin? 

Metaforisen toimiston lisäksi myös se konkreettinen toimisto tulee olla kunnossa. Asiantuntijatyö on usein myös elämäntyyli ja näin ollen toimisto on muutakin kuin pelkkä työn tekemisen paikka. Se on paikka, jossa tavataan työtovereita ja tehdään jotain merkityksellistä. Tästä syystä toimiston tulee olla toimiva kaikin puolin. Esimiehen tulee varmistaa, että toimisto on ympäristönä sellainen, joka tukee työn tekemistä ja tarjoaa virikkeitä sekä mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen.  

On todettu fakta, että yhteisöllisyys luo parempaa työilmapiiriä sekä lisäävät työtehokkuutta.  

Organisaation kulttuurista huolen pitäminen onkin monimutkaisempi asia. Työpaikan kulttuuri ja tunnelma rakentuvat kuin mosaiikkitaideteos; jokaisella pienellä palasella on merkityksensä. Mosaiikin tärkeimpänä palasena toimivat esimiehet, asiallinen HR sekä jokainen työntekijä. Tämän mosaiikin raameina toimii työn teon arki ja mosaiikista itsestään muodostuu kuva siitä, millaisena organisaatio nähdään ulkoa ja koetaan sisältä. Esimiehen tehtävänä on järjestää palaset niin, että niistä muodostuva kuva on taideteos eikä tekotaiteellinen kaaos.  

Esimiehen tehtävä on muuttunut työn ylläpitäjästä jatkuvan muutoksen hallitsijaksi.  

Suomalainen tapa tehdä muutoksia vasta pakon edessä ei enää toimi. Hyvä esimies pystyy tunnistamaan muutostarpeet ajoissa esimerkiksi edellä käsitellyissä kokonaisuuksissa kuten palkitseminen, työn tekemisen tavat, työn sisällöt, työympäristön toimivuus sekä organisaatiokulttuuri. Esimiehen harteilla on myös rakentaa organisaatio eli asetella uudet mosaiikin palaset paikoilleen. Rekrytointi on aina tärkeä paikka organisaatiolle, on kyseessä millainen tehtävä tahansa. Jokainen henkilö luo organisaation kulttuuria ja osallistuu mielikuvan rakentamiseen. Siksi oikeisiin henkilövalintoihin sijoittaminen on tärkeämpää kuin turhaan ulkokuoren kiillottamiseen.