Juristirekrytointi 

”Rekrytointihaastatteluissa puhutaan usein vastuullisuudesta ja se on teema, joka on lyönyt läpi.” 

Vastuullisuus on aihe, joka on värittänyt viime aikoina myös juristien rekrytointeja. Sukupuolten välisen tasa-arvon ja palkkatasa-arvon lisäksi myös muut vastuullisuuteen liittyvät teemat ovat nostaneet päätään. Vastuullisuus rekrytoinneissa näkyy muun muassa anonyymeina rekrytointeina. Hakijat ovat aiempaa kiinnostuneempia siitä, millaiset työnantajan arvot ovat ja miten ne näkyvät käytännössä. Enää hakijat eivät ole kiinnostuneet ainoastaan siitä, miten työnantaja esiintyy muiden puheissa tai verkossa vaan siitä, mitä työnantaja todellisuudessa on.  

Salla Tuominen kertoo, että keskeisin tekijä juristien rekrytoinneissa on hakijan hyvä asenne, sillä se välittyy kokonaisvaltaisesti työn tekemiseen ja työyhteisössä toimimiseen. Hyvän asenteen omaava henkilö kytkeytyy saumattomasti osaksi työyhteisöä ja haluaa tehdä oman osansa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi rekrytoinneissa arvioidaan sitä, voisiko henkilö olla sellainen, jonka kanssa olisi mukava työskennellä. Jokainen työyhteisö on oma uniikki ympäristönsä ja hyvä työyhteisö ei aina tarkoita sitä, että se sopisi kaikille. 

Kun avoinna olevaan tehtävään tulee paljon hyviä hakemuksia, voi oman persoonan ja muun osaamisen esiin tuominen olla keino erottautua muista hakijoista. Niiden avulla voidaan arvioida, mitä henkilö voisi tuoda työhön ja työyhteisöön. Harrastukset ja kiinnostuksen kohteet kertovat paljon henkilöstä ja kerryttävät osaamista, josta voi olla hyötyä praktiikalle tai projektille. Erityisen tärkeää muun osaamisen esille tuominen on silloin, kun työkokemusta on vielä vähemmän. Kokeneempaan rooliin haettaessa juristin osaamisen ja näyttöjen merkitys puolestaan korostuvat. Tällöin henkilön näkemyksiä omasta asemastaan ja sitä kohtaan kumpuavista odotuksista arvioidaan laajemmin. Kokeneemmalta juristilta odotetaankin kykyä tarkastella asioita kokonaisvaltaisemmin ja löytää uudenlaisia ratkaisuja. Katja Kanerva tiivistää, että vastavalmistuneen juristin tärkein tavoite on oppia itse työ, toimintamallit ja sulautua työympäristöön, kun taas kokeneemman juristin vastuualueet ovat jo laajemmat.  

”Ei vaan keskitytä siihen asiaan mitä on pyydetty, vaan nähtäisiin enemmän metsää puilta.” 

Työhaastatteluun valmistautuessa omaa työhistoriaa ja kerrytettyä osaamista kannattaa peilata siihen, mitä työnantaja hakee. Oman työhistorian ja osaamisen tarkastelulla on mahdollista pohtia asioita, joita voisi työnantajalle antaa ja toisaalta niitä tekijöitä, joilla erottautua muista hakijoista. Hakuasiakirjoissa kannattaa keskittyä olennaiseen ja kuvailla omaa ydinosaamistaan tiiviisti. Hakuasiakirjoista tulisi aina ilmetä motivaatio työtä ja työnantajaa kohtaan sekä relevantti osaaminen haettavan tehtävän kannalta. Lopuksi Salla Tuominen muistuttaa, että ennen hakemuksen lähettämistä hakuasiakirjat on syytä oikolukea huolellisesti – runsaat kirjoitusvirheet tai toiselle työnantajalle osoitettu hakemus eivät välttämättä johda pidempään keskusteluun. 

Artikkeli on tehty Juristipodin jakson ”Juristirekrytointi” pohjalta. Voit kuunnella jakson täällä.  

 Kuuntele Juristipodia Spotifysta, iTunesista ja Soundcloudista.

Kirjoittaja

Juristipodissa keskustellaan asiantuntijatyöstä, rekrytoinnista, kiinnostavista uratarinoista ja -valinnoista sekä työelämän kehityksestä juristiprofessiossa.

Podcastissa saadaan vieraaksi oikeusvaikuttajia, rekrytoinnin ja työelämän asiantuntijoita sekä muita oman elämänsä Harvey Spectereitä ja Ally McBealeja.