Juristi yhteiskunnallisena vaikuttajana: Venla Rothin tarina ihmiskaupan torjuntatyöstä

Yleinen29.7.2024

Miten juridiikalla ja oikeudellisella osaamisella voi yhteiskunnassa vaikuttaa?

Oikeusministeriön neuvotteleva virkamies ja Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan työelämäprofessori Venla Roth on pohtinut tätä kysymystä molemmissa rooleissaan.

Väiteltyään Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta tohtoriksi Roth halusi hakeutua työhön, jossa pääsisi konkreettisesti tekemään ja vaikuttamaan ilmiöön, jota oli yliopistossa tutkinut. Nyt – lähes viisitoista vuotta myöhemmin – hän pyrkii vaikuttamaan yhteiskuntaan ja lainsäädäntöön niin, että ihmiskaupparikosten tekeminen ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyväksikäyttäminen olisi Suomessa mahdollisimman vaikeaa. Samalla hän opettaa tulevia juristeja.

Roth on Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan työelämäprofessori. Työelämäprofessorina Rothin tavoitteena on avata opiskelijoille oikeudellisen asiantuntijuuden monimuotoisuutta ja juristiprofessioiden moninaisia mahdollisuuksia. Roth on työskennellyt valtiolla, joten hän tuo opiskelijoille tutuksi nimenomaan valtionhallinnon oikeudellista asiantuntemusta edellyttäviä tehtäviä. Roth pitää muun muassa viiden opintopisteen valinnaista kurssia, joka auttaa opiskelijoita hahmottamaan, millaista asiantuntijuutta ja osaamista juristin työ vaatii ja miten oikeudellista asiantuntemusta edellyttävää asiantuntija-vaikuttamistyötä käytännössä tehdään.

Työelämäprofessorin määräaikaiseen tehtävään kutsutaan henkilöitä, joilla on juuri tällä hetkellä yhteiskunnan erityisesti tarvitsemaa osaamista.

Yhteiskunnan tarvitsemaa osaamista Rothilla löytyy: hän on valtioneuvoston yhteinen ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori. Hän pääseekin jakamaan osaamistaan ihmiskaupan ja hyväksikäytön ehkäisemisestä ja torjumisesta 12 opintopisteen laajuisella erikoistumisjaksolla. Samaan aikaan hän jatkaa virkatyötään oikeusministeriössä.

Vielä 2000-luvun alussa Suomessa ei tunnistettu olevan ihmiskauppaa, ja Suomi sai kansainvälisesti ankaria moitteita siitä, ettei ihmiskaupan vastaisiin toimiin oltu ryhdytty. Nyt Suomen ihmiskaupan vastainen työ herättää kiinnostusta myös kansainvälisesti, ja monesti Suomea pidetään ihmiskaupan vastaisen työn edelläkävijänä. Siitä voi todella olla ylpeä, niin kuin Roth onkin.

Muutos on hidasta, mutta erityisesti edellisen hallituksen poliittinen tahtotila antoi mahdollisuuden jättiloikkaan. Tehtiin useita lainmuutoksia, kuten vahvistettiin työsuojeluviranomaisen toimivaltuuksia valvoa ihmiskauppaa työelämässä sekä parannettiin hyväksikäytön uhrien asemaa ulkomaalaislaissa. Uhrien asemaa myös rikosprosessissa parannettiin. Lainmuutos laajensi videoitujen kuulustelujen käyttömahdollisuuksia oikeudenkäynneissä. Lisäksi tehostettiin ihmiskaupan ilmituloa kehittämällä ihmiskapan uhrien auttamista koskevaa lainsäädäntöä.

Sidosryhmäyhteistyön kautta ihmiskaupan vastaiseen työhön saatiin mukaan uusiakin toimijoita, kuten siviili-ilmailu-, vero-, työllisyys- ja kotoutumisviranomaisia. Vastikään julkaistiin ihmiskaupparikosten esitutkinnan käsikirja, jonka julkaisu parantaa esitutkinnan laatua ja tehostaa rikosvastuun toteutumista. Ilmiöstä saatiin myös lisää tutkimusta, jota voidaan hyödyntää lainsoveltamisessa ja viranomaistoimintaa kehitettäessä. Lisäksi viranomaisten resursseja vahvistettiin esimerkiksi poliisissa, johon perustettiin valtakunnallinen ihmiskaupparikosten tutkintaryhmä.

Oikeusministeriössä tehty työ näkyy myös alaisen hallinnon arjessa. Syyttäjiä, tuomareita, oikeusavustajia ja rikosseuraamusalan ammattilaisia koulutettiin tunnistamaan ihmiskauppaa. Syyttäjälaitokseen perustettiin ihmiskaupparikoksiin erikoistuneiden syyttäjien verkosto, jonka tavoitteena on tukea syyttäjien asiantuntemuksen kasvattamista.

Ihmiskauppaa koskevien ja siihen liitännäisten esitutkintojen määrä on viime vuosina kasvanut, kun ihmiskauppaa ja hyväksikäyttöä paljastuu aikaisempaa paremmin. Myös tunnistettujen ihmiskaupan uhrien määrä kasvaa vuosi vuodelta, mikä saattaa johtua ainakin osittain siitä, että viranomaisten kyky tunnistaa ihmiskauppaa on vahvistunut.

”Juristina valtionhallinnossa pääsee vaikuttamaan yhteiskunnan kehitykseen ja lainsäädäntöön. Jos se ei juristia inspiroi, niin mikä sitten?”

Haastateltavana on oikeustieteen tohtori Venla Roth, joka toimii Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan työelämäprofessorina. Roth työskentelee oikeusministeriössä neuvottelevana virkamiehenä erikoisosaamisalueenaan ihmiskaupan ja hyväksikäytön vastainen työ.

Artikkelin kirjoitti hankepäällikkö Taru Ritari, joka vetää oikeusministeriön hallinnonalan yhteistä kaksivuotista Pidetty!-hanketta. Tavoitteena on mm. lisätä oikeudenhoidon ammattien ja työnkuvien tunnettuutta sekä lisätä niiden vetovoimaisuutta.