Tulevaisuuden työelämätaidot

Kirjoittaja

Nella Åström | Borenius

Artikkelit3.12.2018

Boreniuksen Managing Partner Casper Herler on nostanut vahvasti esille juristijohtajuusteemaa, jota Senior Associate Nella Åström käsittelee blogissaan työelämätaitojen lisäksi.

Valmistuin Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta kymmenisen vuotta sitten, minkä jälkeen aloitin juristiurani asianajotoimistossa. Tuolloin lähetettiin sähköpostin ohella vielä fakseja, ja jokaisella pöydällä oli lankapuhelin. Faksit ja lankapuhelimet ovat saaneet sittemmin väistyä teknologian kehityksen ja digitalisaation myötä. Viime vuosina on tehty huomattavia harppauksia tekoälyn soveltamisessa, eikä tekoälyn lisääntyvän hyödyntämisen merkitystä juristin työssä voi väheksyä. Lakimiesten keskuudessa onkin viime vuosina pohdittu, miten digitalisaatio ja erityisesti tekoälyä hyödyntävien sovellusten kehittyminen tulevat vaikuttamaan juristien työhön tulevaisuudessa ja minkälaiseksi toimintaympäristömme tulee muuttumaan. Kuten aina, tällaisessa kehityskaaressa on nähty sekä haasteita että mahdollisuuksia. Monia oikeustieteen opiskelijoita varmasti mietityttää, miten tämä tulee – ja jos tulee – vaikuttamaan tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksiin. Muutosta ei voi estää, mutta mitkä asiat tulevat mahdollisesti edesauttamaan työllistymistä, eli millaisia ovat tulevaisuuden työelämän keskeiset taidot?

Juristi asiantuntijana ja riskienhallinnan ammattilaisena  

Teknologian kehityksen on ennustettu johtavan juridiikan saralla siihen, että rutiininomaiset työtehtävät tulevat vähenemään esimerkiksi tekoälyn käsitellessä suuria määriä tietoa lyhyessä ajassa. Rutiininomaisten työtehtävien vähenemisen pitäisi taas mahdollistaa sen, että juristit voisivat keskittyä vaativimpiin työtehtäviin. Tiedon saatavuudesta ja sen tehokkaasta prosessoinnista seuraa myös, että yksin huoneessa istuvalle, lakia luettelevalle juristille tulee olemaan vähemmän tilausta, kun saman tiedon voi löytää nappia painamalla sovelluksesta. 

Uskon, että perinteisten attribuuttien sijaan jatkossa tulee korostumaan juristin rooli riskienhallinnan kumppanina. Juridinen asiantuntemus tulee osata yhdistää muihin organisaatiolle tai asiakkaalle lisäarvoa tuoviin ominaisuuksiin. Hyvällä juristilla tulisi olla vahva juridinen näkemys ja asiantuntijuus yhdistettynä kaupalliseen ymmärrykseen ja sosiaalisiin taitoihin. Juridisen näkemyksen ja asiantuntijuuden saavuttaminen edellyttää laaja-alaista kokemusta juridiikan alalta ja kaupallista ymmärrystä sekä aitoa kiinnostuneisuutta liiketoiminnasta. Kaupallisuus auttaa asettamaan juridiset riskit, ja miksei mahdollisuudetkin, oikeaan kontekstiin. Sosiaalisista taidoista on taas hyötyä muiden kanssa asioidessa, sillä esimerkiksi neuvottelut tai riitatilanteet voivat olla hyvinkin tunteita herättäviä. Sosiaalisen kyvykkyyden merkitystä ei myöskään voi aliarvioida johtajatehtävissä, on kyse sitten pienestä tiimistä tai isosta yrityksestä.  

Kehittyminen nykypäivän juristista tulevaisuuden juristiksi

Miten sitten työuransa alkutaipaleella oleva juristi voi kehittyä hyväksi tulevaisuuden juristiksi? Maailma muuttuu ennennäkemättömällä vauhdilla, ja juristin tuleekin olla valmis omaksumaan uusia työtapoja, sillä erilaisten sovellusten hallinta luo kilpailuedun työmarkkinoilla. Voi esimerkiksi harkita ainakin perustietojen hankkimista ohjelmoinnista. Juridiikan muodostaessa olennaisen osan ympäröivästä yhteiskunnasta, myös oikeuden alat muuttuvat ja kehittyvät muun yhteiskunnan mukana. Hankkimalla hyvät perustiedot opiskeluaikana luodaan erinomainen perusta osaamisen laaja-alaiselle kehittämiselle työuran aikana, mikä helpottaa myös uusien oikeudenalojen omaksumista. Omaa kiinnostuneisuutta ja kykyä kiinnostua uusista asioista kannattaa ruokkia, sillä se edesauttaa oman osaamisen jatkuvaa kehittymistä ja tuo laaja-alaisuutta asiantuntijuuden ja erikoistumisen ohella oli kysymys sitten juridisesta osaamisesta tai vaikka tietyn liiketoiminnan ymmärtämisestä. 

Juridiset ongelmat näyttävät jatkuvasti kehittyvän entistä kompleksisemmiksi, ja näiden tarkoituksenmukainen hoitaminen edellyttää usein projektiluontoista tiimityöskentelyä. Tällöin myös johtajuustaidot ja kyky hallita suuria kokonaisuuksia korostuvat. Tiimityöskentelyssä myös kommunikaatiokyvyt ovat keskeisessä asemassa. Myös itsensä johtamiseen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä etätyön yleistyessä myös itsensä johtamisen merkitys kasvaa. Näitä taitoja voi hyödyntää myös muussa johtamistyössä, sillä hyvä johtaja on myös usein hyvä alainen.

Kokemuksen kartuttaminen

Opiskeluaikanani juridiikan opinnot koostuivat pääosin tenteistä ja massaluennoista. Vaikka paljon on muuttunut, oikeustieteen opinnot painottuvat edelleen substanssin opetteluun, jolloin työelämässä tarvittavia taitoja ei välttämättä pääse juurikaan kehittämään opintojen kautta. Opiskeluaikana kannattaakin kehittää näitä taitoja osallistumalla tiedekunnan tarjoamille käytännön kursseille, jotka usein järjestetään yhteistyössä yrityselämän toimijoiden kanssa, sekä hyödyntää joustavaa opinto-oikeutta. Vaihto-opiskelu kehittää omaa sosiaalista pääomaa.

Hyvä ja tehokas tapa hankkia työelämässä tarvittavia taitoja ja perehtyä juristin työhön on osallistua työnantajien järjestämille harjoittelujaksoille. Moni asianajotoimisto pääkaupunkiseudulla tarjoaa oikeustieteen opiskelijoille eri opintojen vaiheisiin suunnattuja harjoittelujaksoja, joiden aikana opiskelija pääsee tutustumaan juristin arkeen ja toisaalta kehittämään omia taitojaan. Näistä harjoittelujaksoista kannattaakin ottaa kaikki irti, vaikka tulevaisuuden urahaaveet eivät olisikaan asianajotoiminnassa. Harjoitteluja tarjoavat myös muut tahot kuin asianajotoimistot, ja kannattaakin rohkeasti kokeilla eri vaihtoehtoja. Harjoittelujaksojen aikana pääsee myös nauttimaan yhdestä juristin työn antoisimmista osa-alueista – verkostoitumisesta.