Työelämäbarometri 2021

Kirjoittaja

Nina Geitlin | Paragraaffi

Työelämäbarometrit1.7.2021

Selvitimme jälleen juristiprofession työelämään liittyviä työntekijöiden odotuksia ja arvostuksia. Tutkimus tehtiin yhteistyössä alan keskeisten vaikuttajien kanssa, ja se tarjoaa näkökulmia mielekkään uran, työympäristön sekä rekrytointiprosessin rakentamiseksi.

Barometriin kertyi 861 vastausta, ja vastaajamäärä kasvoi 34% edelliseen vuoteen verrattuna. Samalla oikeustieteen maistereiden osuus vastaajista kasvoi muutaman prosentin verran. Suurimmalla osalla kaikista vastaajista (82%) on alan työkokemusta.

Yksityinen sektori on aikaisempien vuosien tavoin ylivoimaisesti kilpailukykyisin työnantaja. Valmistuneista suurin osa työllistyy mieluiten in-house puolelle, kun taas opiskelijoiden keskuudessa asianajoala on suosituin. Julkisen sektorin osa-alueista ministeriö nousi tänä vuonna ensimmäiseksi, oikeuslaitoksen ohi. Kolmannen sektorin toimijoista edunvalvontajärjestöt ovat suosituin työnantaja niin opiskelijoiden kuin valmistuneidenkin keskuudessa.

Työnhakijoiden uskomukset ja toiveet työnantajien odotuksista kohtasivat jälleen melko hyvin keskenään. Työnhakijat toivovat, että aikaisempaa juridista kokemusta ei arvostettaisi niin korkealle. Samalla etenkin opiskelijat toivovat, että muuta kuin juridisen alan työkokemusta arvostettaisiin enemmän, verrattuna siihen mitä uskovat työantajien sitä arvostavan.

Työelämätaidoista tärkeimpinä korostuvat jälleen vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot yhdistettynä kirjalliseen ilmaisuun, ajankäyttötaitoihin sekä oman osaamisen kehittämiseen. Vastaajat kokevat tärkeiksi työelämätaidoiksi myös vieraan kielen taidon sekä esiintymistaidot.

Unelmatyöpaikalla kohtaavat hyvä työilmapiiri, mahdollisuus oman osaamisen kehittämiseen sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino. Tasa-arvo, hyvä kompensaatio sekä matala hierarkia ja rentous ovat niin ikään työntekijöille erityisen merkityksellisiä. Työtehtävien ja kollegoiden kanssa vietetään paljon aikaa, ja työntekijät haluavat myös viihtyä työpaikalla. Perinteisestä jäykästä korporaatiokuvasta halutaan kohti matalahierarkkista sekä rentoa työympäristöä.

Työnantajamielikuvan muodostumisessa vaikuttavat vahvasti kokemusperäiset tekijät (lähipiirin kokemukset sekä työnhakukokemus). Paljon pinnalla ollevat arvot sekä yhteiskuntavastuu heijastuvat niin ikään työnantajamielikuvaa koskevissa vastauksissa merkityksellisinä seikkoina. Sen sijaan työnantajan tekemä digiviestintä tippui huomattavasti viime vuodesta. Työnantajamielikuvan muodostumisessa työnhakijat luottavat ennemmin kokemusperäisiin tekijöihin kuin työnantajan itse tuottamaan viestintään.

Nämä samat trendit heijastuvat niin ikään siihen, mitä työnhakijat käyvät läpi etsiessään tietoa työnantajasta. Tuttavapiirin kokemuksille annetaan paljon painoarvoa, samoin kuin työnantajan urasivulle. Työnantajan arvot ovat erityisen tärkeitä opiskelijoille, kun taas valmistuneiden keskuudessa tutustutaan työnantajan henkilöstöön.

Urakehityksessä vastaajia inspiroi kaikista eniten mahdollisuus päästä kehittämään omaa osaamistaan. Tämän kanssa yhteen sitoutuvat uudet haastavammat tehtävät sekä kompensaation kasvaminen. Sen sijaan urakehitystä inspiroivana tekijänä ylennyksen saaminen jää selvästi tästä kolmen kärjestä. Työntekijät arvostavatkin näin työn tosiasiallista sisältöä, eikä niinkään itse titteliä.

Rekrytointiprosessit herättävät erityisen paljon tunteita työnhakijoissa, ja vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että hakijakokemuksessa on paljon parantamisen varaa. Työntekijät kaipaavat avointa, kommunikoivaa prosessia, jossa eri vaiheista tiedotetaan rehellisesti ja nopeasti. Vastauksissa heijastuu vahvasti myös työnhakijoiden toive tulla nähdyiksi yksilöinä, eikä osana työnhakijamassaa. Rekrytointiprosessi on työnhakijoille myös oppimiskokemus, josta he kaipaavat mahdollisuutta palautteen saamiseen ja näin itsensä kehittämiseen.

Tässä samassa tulee muistaa, että työnantajamielikuvan muodostumisessa hakijakokemus, samoin kuin tuttujen kokemukset nousivat vastaajien keskuudessa merkittäviksi tekijöiksi. Rekrytointiprosessi tulisikin mieltää tärkeänä osana brändin ja työnantajamielikuvan rakentamista. Usein rekrytointiprosessi onkin työnhakijalle ensimmäinen konkreettinen kosketuspiste yrityksestä.

Linkki barometriin