Hyvä CV on juristin työnhaun kulmakivi – näin rakennat siitä toimivan

1. CV:n rakenne – montako sivua, kuva vai ei, entä visuaalisuus? 

Kaikki lähtee toimivasta pohjasta, jota on helppo päivittää ja muokata eri tehtäviä varten. Pääsääntönä voidaan pitää, että CV:n pituus kannattaa rajata enintään kahteen sivuun. Tämän vuoksi kahden vierekkäisen palstan sisältävä asettelu toimii usein hyvin, sillä se hyödyntää tilan tehokkaasti.

CV:stä tulisi löytyä vähintään:

• Yhteystiedot
• Koulutus- ja työhistoria
• Kielitaito
• Roolin kannalta olennaiset taidot (esim. ohjelmistot, muu erityisosaaminen)

Näiden lisäksi hyvä esittelyteksti CV:n alussa tiivistää osaamisesi ja kaikista olennaisimmat asiat yhdellä silmäyksellä. Ulkoasun suhteen tärkeintä on selkeys ja helppo luettavuus – kaiken ei tarvitse mahtua mukaan. CV:n tehtävä on herättää kiinnostus ja osoittaa, että täytät tehtävän osaamisvaatimukset. Tehtävän kannalta olennaisen osaamisen ja motivaation tarkempi taustoitus tapahtuu pääasiassa hakemuskirjeessä.

Juristirekrytoinneissa CV:n visuaalisuus ei usein ole ratkaisevaa, vaan sisältö. Visuaalisuuden kohdalla kannattaa kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota helppolukuisuuteen – tulevatko kaikki olennaisimmat asiat esiin nopealla silmäyksellä? Kuvan käyttö CV:ssä jakaa mielipiteitä, eikä se ole välttämätöntä – kuvallinen CV voi kuitenkin jäädä paremmin mieleen ja sen avulla voi helpottaa tunnistamista esimerkiksi haastattelutilanteessa.

2. Esittelyteksti – tiivis hissipuhe

Käytä CV:ssä lyhyt tila (3–5 virkettä) esitelläksesi itsesi ytimekkäästi. Tuo esittelytekstissä esiin:

• Millaisten asioiden ja tehtävien parissa olet työskennellyt aiemmin
• Mikä on keskeisintä osaamistasi
• Mikä sinua kiinnostaa ja motivoi ammatillisesti
• Mihin haluat seuraavaksi suunnata urallasi ja miksi

Esittelyteksti toimii CV:n tiivistelmänä ja se kannattaa räätälöidä aina haettavan tehtävän mukaan. Voit myös tuoda tässä rohkeasti persoonaasi esiin, jos tyyli istuu hakemaasi rooliin.

3. Työkokemus ja koulutus – olennaisin ensin

Työkokemus ja koulutus ovat CV:n keskeisimmät osiot. Työkokemus kannattaa aina esittää uusimmasta vanhimpaan, jotta rekrytoija näkee heti tämänhetkisen tilanteesi. Voit kuvata työhistorian kokonaisin lausein tai ranskalaisin viivoin – valitse tyyli, joka sopii sinulle parhaiten ja auttaa pysymään tiiviissä esitystavassa. Rooleja ja vastuualueita kannattaa kuvata mahdollisimman käytännönläheisesti:

• Mitä vastuualueita sinulla oli?
• Mitä konkreettisia tehtäviä hoidit (esim. miltä tyypillinen työarkesi näytti)?
• Mitkä olivat roolisi tavoitteet?
• Millaisessa tiimissä työskentelit?

Juristin rekrytoinneissa substanssiosaamisella on suuri merkitys. Työkokemuksessa kannattaa siis kertoa, millaisten oikeudenalojen parissa työskentelit ja millaisiin asiakokonaisuuksiin perehdyit – työkokemus kannattaa tuoda esiin mahdollisimman käytännönläheisellä tavalla kuvaamalla esimerkiksi, millaisten sopimusten kanssa työskentelit.

Kokeneemman juristin ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista listata kaikkia opiskeluaikaisia harjoitteluita, mutta uran alkuvaiheessa ne voivat olla hyvinkin merkityksellisiä. Myös CV:n järjestys kannattaa rakentaa sen mukaan, mikä on urasi vaiheessa kaikkein olennaisinta: kokeneemman juristin kannattaa aloittaa työkokemuksesta, kun taas vielä opintojen vaiheessa olevan tai vastavalmistuneen juristin kannattaa sijoittaa koulutustiedot ennen työkokemusta.

Koulutustiedoista tulisi ilmetä vähintään:

• Notaari- ja maisterivaiheen aloitus- ja valmistumisajankohdat (kk/vuosi)
• Mikäli opinnot ovat kesken, arvioitu valmistumisaika ja opintopistekertymä

Uran alkuvaiheessa oleva voi tuoda esiin koulutuksen yhteydessä myös graduaiheensa. Myös mahdolliset lisätutkinnot (esim. asianajajatutkinto tai sertifikaatit) kannattaa tuoda esiin selkeästi riippumatta siitä, missä vaiheessa urallasi olet.

4. Kielitaito – vain oleellinen ja mielellään CEFR-tasolla

Kielitaito on yksi keskeinen osa osaamistasi. Usein CV:ssä on olennaista tuoda esiin vain ne kielet, joita tosiasiassa työssäsi käytät – mikäli muu kielitaito on kuitenkin roolin kannalta olennaista tai olet esimerkiksi hakeutumassa kansainväliseen ympäristöön, kannattaa kielitaito kuvata mahdollisimman kattavasti. Kielitaidon arvioinnissa on suositeltavaa käyttää CEFR-viitekehystä (esim. B2, C1), joka tuo arviointiin selkeyttä ja helpottaa kielitaidon todellisen tason arviointia. Voit halutessasi erotella erikseen kirjallisen ja suullisen kielitaidon, jos ne eroavat merkittävästi toisistaan.

5. Muut taidot ja aktiivisuus – mitä muuta lisäarvoa tuot?

CV:ssä voi ja kannattaa tuoda esiin myös muita taitoja, jotka tukevat roolissa menestymistä. Esimerkiksi esihenkilötehtäviin hakiessa on hyvä mainita johtamistaidoista, mutta myös monessa muussa juristin tehtävässä arvostetaan esimerkiksi neuvottelutaitoja, paineensietokykyä, kokonaisuuksien hahmottamista ja muuta ammatillista osaamista, joka ei välttämättä ole puhtaasti substanssiosaamista.

Tuo esiin myös tekninen osaamisesi, jos sillä on merkitystä haettavan tehtävän kannalta – erityisesti, jos hallitset järjestelmiä tai ohjelmistoja, jotka ovat tehtävän kannalta hyödyllisiä. Yleisempien ohjelmistojen, kuten Microsoft Officen, osaamista harvoin tarvitsee erikseen mainita.

Uran alkuvaiheessa voi olla hyödyllistä tuoda esiin myös ainejärjestö- tai muu vapaaehtoistoiminta, jossa on karttunut tärkeitä työelämätaitoja. Tällainen aktiivisuus viestii asenteesta ja oppimishalusta – ja on arvokasta myös myöhemmässä vaiheessa uraa. Sen sijaan harrastuksia tai muita työn ulkopuolisia asioita ei CV:ssä yleensä tarvitse mainita, ellei niillä ole suoraa yhteyttä haettavaan rooliin.

Hyvin rakennettu ja sisällöltään harkittu CV on työnhaun kulmakivi. Kun CV on ajan tasalla ja huolella laadittu, helpottaa se huomattavasti työnhakua myös myöhemmässä vaiheessa. Panosta CV:ssä selkeyteen, olennaiseen ja tiivistettyyn tietoon, sekä muista myös tunnistaa ja tuoda esiin omat vahvuutesi!

Lue myös vinkit erottuvan LinkedIn-profiilin laatimiseen!