Hakukuulutus – mitä siitä pitäisi saada irti

Kirjoittaja

Paragraaffi

Työnhaku -blogisarja8.1.2018

Valmistautuessasi tekemään työhakemusta tai osallistumaan työhaastatteluun tulee sinun valmistautua muutenkin, kuin päivittämällä CV ja valitsemalla sopivat vaatteet. 

Kun haet työtä, eteesi tulee monenlaisia ja monen muotoisia hakukuulutuksia. Hakukuulutuksia laatineilla henkilöillä voi olla mielessään täysin tarkka kuva siitä millaisia kandidaatteja he olettavat saavansa. Tällöin hakukuulutus on erittäin rajattu ja kuulutuksessa edellytetään paljon ja odotetaan tai katsotaan eduksi vähemmän asioita. Joskus kuitenkin työnantajallakaan ei ole tarkkaa kuvaa siitä mitä rekrytoitavalta henkilöltä odotetaan. Tällöin moni asia on sovittavissa tai tehtävä muotoutuu hakijan taitojen perusteella. Tällaisissakin tilanteissa työnantajalla on selvää se mitä rekrytoitava henkilö ainakin tulee tekemään. Nämä ominaisuudet on yleensä listattu lyhyesti edellytettävinä asioina. Tällöin eduksi katsottavien asioiden lista on pidempi. 

Voi myös olla, että nämä “nice to have”- tyyppiset ominaisuudet eivät liity suoraan työnkuvan varsinaisen kovan substanssiosaamiseen vaan niillä halutaan kartoittaa hakijan persoonaa sekä sitä, mitä kaikkea uutta voit tuoda mukanasi organisaatioon. 

Hakukuulutuksesta sinun tulisi siis saada poimittua kaksi listaa: lista vaatimuksista ja lista asioista, jotka ovat hyödyksi tehtävässä. 

Tämän lisäksi tekstin kieli, käytetyt sanat sekä adjektiivit voivat kieliä työpaikan hengestä ja kulttuurista. Osa hakukuulutuksista on hyvin virallisia jo siitä syystä, että rekrytoiva taho haluaa välttää tuomasta esille mitään mikä voisi vaikuttaa heidän imagoonsa oli se sitten hyvässä tai pahassa. Moni työnantaja haluaa myös nykyään antaa itsestään persoonallisen kuvan ja avata hakukuulutuksen kielellä millainen työpaikka he ovat. Työnhakijalle tämä on oivallinen keino hakea arsenaalia sanavarastoon hakemusta ja haastattelua varten. Tämä ei tarkoita, että sinun tulee dropata tietyt sanat joka väliin. Päälle liimatut asiat särähtävät haastattelijan korvaan.  

Kunnollinen taustatyö antaa sinusta asiantuntevan kuvan ja helpottaa rekrytoijan päätöksentekoa. Paras hakija ottaa selvää millaiseen työpaikkaan hän on tulossa, miten hänen opintonsa, työhistoriansa ja harrastuksen sopivat haetun tehtävän vaatimuksiin sekä kykenee tuomaan esille miksi hän hakee juuri kyseistä paikkaa sekä miksi juuri hän on paras tehtävään. 

Hakukuulutuksen lisäksi tarkempaan tarkasteluun kannattaa ottaa kaikki materiaali mitä työnantajasta on saatavilla. Kotisivut, edellisten avoimien paikkojen hakukuulutukset ja sosiaalisen median sivut sekä LinkedIn antavat tietoja siitä mitä rekrytoiva taho on tehnyt, tekee ja mihin suuntaan he ovat kulkemassa. Monet työnantajat kertovat nykyään millaista arki organisaatiossa on, millaisia tulevaisuuden suunnitelmia heillä on ja millaiset ovat heidän arvonsa. Arvot ja strategia kertovat suunnasta sekä sisäisistä tavoitteista. Pystyessäsi perustelemaan miten sinä toisit omassa työssäsi näitä arvoja esille ja miten sinä edistäisit tavoitteita, osoitat olevasi hyvin perillä työnantajasta. 

Tarkastelemalla menneitä rekrytointeja voit myös saada selville onko työnantaja panostamassa kasvuun jollain tietyllä osa-alueella. Esimerkiksi HR- ja rekrytointiosaamisen vahvistaminen kielii yleensä tulevasta kasvusta, samoin kuin myynnin osa-alueiden vahvistaminen. Googlaamalla voit myös löytää artikkeleita tai haastatteluja työnantajasta. 

LinkedInin kautta sinulla on mahdollista löytää yhteyksiä työnantajaan. Jos olet jo luonut LinkedIn-profiilin – tottakai olet – voit löytää omasta verkostostasi yhteyksiä työnantajaan. Monesti esimerkiksi omissa verkostoissasi voi olla henkilöitä, jotka osaavat sanoa kyseisestä työnantajasta tai tehtävänkuvasta enemmän kuin löydät itse tietoja. Sinulla tai kaverillasi voi jopa olla tuttuja, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet kyseisellä työnantajalla. Nämäkin kortit kannattaa aina kääntää! 

Taustatietojen keräämistä kannattaa jatkaa niin syvälle ja pitkään kuin se sinusta tuntuu tarpeelliselta. Taustatietojen valtava kasaaminen ei ole itsetarkoitus. Tietojen keräämisen tarkoitus on saada sinut tutuksi tulevan työnantajasi kanssa ja antaa sinulle etua muihin hakijoihin nähden.  

Valmistautuminen on yksilöllinen prosessi, mutta toivottavasti sait tästä ideoita mitä sinun tulee ottaa selville, mistä tietoa kannattaa etsiä ja miten sitä kannattaa käyttää. Valmistautuminen auttaa sinua joka tapauksessa ansioluettelon ja hakemuksen tekemisessä sekä haastattelussa. 

Työnhakua käsittelevän blogisarjan kaikki osat:

1. Hakukuulutus – mitä siitä pitäisi saada irti?
2. Millainen on hyvä ansioluettelo?
3. Millainen on hyvä Cover Letter eli hakemus?
4. Työnhaku – työhaastattelut
5. Työnhaku – videohaastattelut