HR-juristi – työnantajan ja henkilöstön asialla

Yleinen27.4.2026

Uusien soveltamiskäytäntöjen luomista, yhtenäisten linjausten ja ohjeiden valmistelua, organisaation rakentamista, muutostilanteen pintaan nostamien henkilöstötilanteiden ratkaisemista, esihenkilöiden opastamista sekä kipuilun, epävarmuuden ja aikataulupaineiden sietämistä. Ainakin tällaisia erityispiirteitä tuoreen, 1.1.2025 aloittaneen Oikeuspalveluviraston henkilöstöjohtaja Johanna Saukkonen tunnistaa liittyvän uuden viraston rakentamiseen.

”Uuden viraston toimintaa käynnistäessä ja puuttuvia rakenteita luodessa oman työnsä tuloksen näkee poikkeuksellisen nopeasti. Ratkaisuja on tehtävä ripeästi, mutta myös korjausliikkeitä on uskallettava tehdä. Uuden luominen tuo työhön mielekkyyttä. Varsinkin, kun pääsee rakentamaan puitteita ammattilaisille, jotka tekevät yhteiskunnallisesti erittäin merkittävää työtä”, toteaa Johanna. 

Johanna on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri sekä opettaja. Kiinnostus ihmisiin vaikuttaviin tekijöihin ja oikeudenmukaisemman työelämän rakentamiseen sai Johannan hakeutumaan henkilöstöhallinnon tehtäviin. Hänellä on takanaan työkokemusta useista valtion virastoista henkilöstöhallinnon ja henkilöstöjuridiikan tehtävistä. Ennen Oikeuspalveluvirastoon siirtymistä hän toimi Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstöhallinnosta vastaavana päällikkönä. Molemmissa virastoissa häntä on houkutellut tehtävänkuva, johon on sisältynyt vahvoja muutosjohtamisen elementtejä. 

HR-juristina oikeushallinnossa

Valtio työnantajana tarjoaa valtavan määrän erilaisia työnantajia toimintatapoineen ja erityispiirteineen ja oikeudellisen alan osaajia työskentelee miltei kaikissa virastoissa. Oikeuspalveluvirasto kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan, jossa oikeudellisen alan osaajat ovat vahvana enemmistönä. 

”Se, että organisaatiossa on myös johtotehtävissä juristeja, on minusta HR-juridiikan näkökulmasta hyvä asia.”

”Juridiset perustelut ymmärretään helposti ja henkilöstöasioihin liittyykin paljon sääntelyä ja toimintaa ohjaavia määräyksiä. Johtoryhmässä tunnistetaan työoikeus omaksi erityisosaamisalakseen ja sen osaamista arvostetaan. Tarvitsemme kuitenkin myös muiden alojen osaajia johdossa, jotta toimintaa katsotaan eri näkökulmista ja perinteinen ”juridinen jargoni” saadaan ymmärrettäväksi henkilöstölle”, toteaa Johanna.

Erityispiirteitä nimenomaan valtionhallinnon HR-juristin työhön tuo säännöspohja. Valtion henkilöstö on pääosin virkasuhteessa, jolloin sovellettavaksi tulee eri lakeja ja säädöksiä kuin esimerkiksi yksityisellä sektorilla. Huomion arvoista on myös se, että virkamiehen oikeusturva on työntekijään nähden verrattain vahva. 

Myös valtionhallintoon kohdentuu säästöpaineita, jotka pakottavat tekemään rakenteellisia, henkilöstön määrään, tehtävänkuviin ja työn arkeen vaikuttavia uudistuksia. Tätä pohdintaa on jouduttu tekemään myös Oikeuspalveluvirastossa samaan aikaan kun uuden viraston toimintamalleja on vasta rakennettu. 

Johanna kuvailee:

”Meidän on pohdittava, miten saamme meille annetut verorahat käytettyä mahdollisimman tehokkaalla tavalla, mutta samalla vaalittava oikeusvaltion arvoja sekä varmistettava mahdollisimman inhimillinen henkilöstöjohtaminen.”

Omat kollegat päätöksenteon kohteena

HR-juristin työlle ominaista on vaikeiden tai ikävienkin ratkaisujen ja päätösten tekeminen tai niiden esitteleminen päätöksentekijälle. HR-juristi joutuu tasapainottelemaan toisaalta työnantajan edun ja toisaalta henkilöstön toiveiden, motivaation ja tyytyväisyyden ristiaallokossa. Hänen tekemänsä päätökset koskettavat henkilöstöä, ihmisiä, joita hän kohtaa päivittäin työarjessaan jopa vuosien ajan. On pystyttävä olemaan tasavertainen ja reilu, ja perustelemaan päätökset läpinäkyvästi. Toisaalta esimerkiksi työyhteisöhaasteisiin, alisuoriutumiseen, päihdeongelmiin tai epäasialliseen käyttäytymiseen on puututtava viipymättä. 

”Vuorovaikutustaidot ja paineensietokyky ovat tässä tehtävässä todella tärkeitä. Työnantajan edustajana on myös hyväksyttävä, että kaikki eivät ole kanssasi samaa mieltä ja ajoittain palaute voi olla aika rajuakin. Toiveena on, että palaute annetaan asioista eikä sitä kohdisteta ihmisiin, mutta näin ei aina ole. Silloin ei kannata ottaa asiaa henkilökohtaisesti.  Oman ja muiden valtionhallinnon virastojen HR-juristikollegoilta saa onneksi konkreettista apua ja asioita pystyy pohtimaan yhdessä. Työn suola on se, että aina tulee vastaan tilanteita, joita en olisi ennalta voinut kuvitella tapahtuvan. Mutta sitähän se on, kun käsittelemme ihmisten asioita”, toteaa Johanna. 

Miten valtiolle henkilöstöjuristiksi?

Lähes kaikissa valtion virastoissa on tarvetta yhdelle tai useammalle HR-juristille. Saadakseen valtiolta HR-juristin viran tai määräaikaisen virkasuhteen, ei tarvitse olla aiempaa valtionhallinnon työkokemusta. Usein hakuilmoituksissa eduksi luetaan julkishallinnon ja/tai valtionhallinnon toimintaympäristön tuntemus. 

”Virastokohtaisen tarkentavan virkaehtosopimuksen tuntemusta harvalta löytyy, alan osaajia on sen verran vähän. Työoikeus ja hallinto-oikeus ovat ne keskeisimmät oikeudenalat, joiden osaamisesta on hyötyä. Lisäksi, jos hakija osoittaa perehtyneisyyttä valtion oikeuskäytäntöön, yleiseen valtion virkaehtosopimukseen sekä valtionhallinnon ohjeistuksiin ja määräyksiin, on hän haussa vahvoilla”, sanoo Johanna. 

Valtionhallinnossa on käytössä digitaalinen oppimisympäristö eOppiva, jossa on kaikille avoimia verkkokoulutuksia. Alla vinkkejä koulutuksiin, joita Johanna suosittelee valtionhallinnon HR-juristin tehtävistä kiinnostuneille. 

Meillä Oikeuspalveluvirastossa on tällä hetkellä tarve vuodeksi määräaikaiselle HR-juristille, eli nyt olisi hieno mahdollisuus päästä mukaan kehittämään uuden viraston henkilöstöasioita! Lisätietoja roolista: johanna.saukkonen@oikeus.fi

Haastateltavana on oikeustieteen maisteri Johanna Saukkonen, joka työskentelee Oikeuspalveluviraston henkilöstöjohtajana.

Artikkelin kirjoitti hankepäällikkö Taru Ritari, joka on vetänyt oikeusministeriön hallinnonalan yhteistä kaksivuotista Pidetty!-hanketta. Tavoitteena on mm. lisätä oikeudenhoidon ammattien ja työnkuvien tunnettuutta sekä lisätä niiden vetovoimaisuutta.