Miksi henkilöarvioinnit ovat juuri nyt ajankohtaisemmat kuin koskaan?

Yksi olennainen kysymys jää kuitenkin ilman henkilöarviointeja usein edelleen vastaamatta: millainen hakija on ajattelijana, ongelmanratkaisijana ja työyhteisön jäsenenä? Miten hän tekee johtopäätöksiä, käsittelee monimutkaista tietoa ja toimii vuorovaikutuksessa muiden kanssa?

Juristin työssä tekoäly tehostaa, mutta ajattelu tuo lisäarvon

Tekoäly on ottanut nopeasti paikkansa rekrytoinneissa, erityisesti työnhaun apurina. Se auttaa jäsentämään osaamista, hiomaan argumentointia ja viimeistelemään viestintää. Parhaimmassa tapauksessa tämä on hyvä asia: hakijoiden on helpompi sanoittaa osaamistaan ja tulla ymmärretyksi. Samalla kuitenkin erot hakijoiden välillä alkavat tasoittua.

Kun hakemukset ja vastaukset viimeistellään tekoälyllä, nousee esiin uusia kysymyksiä. Mikä hakemuksessa tai haastattelussa on hakijan omaa ajattelua, mikä tekoälyn tuottamaa lopputulosta? Missä määrin rekrytoinnissa pitäisi arvioida henkilön omaa ajattelukykyä, missä määrin taas kykyä hyödyntää työelämässä olennaisia tekoälytyökaluja?

Juristin työssä lisäarvo syntyy edelleen ennen kaikkea ajattelun laadusta. Kyvystä jäsentää ja yhdistellä monimutkaista tietoa, tehdä perusteltuja tulkintoja, tunnistaa olennaiset riskit ja soveltaa tätä kaikkea organisaation ja lainsäädännön asettamiin kehyksiin. Juuri tähän henkilöarvioinnit tuovat näkyvyyttä.

Henkilöarvioinnit tekevät näkyväksi sen, mikä muuten jää piiloon

Henkilöarviointien lisäarvo on siinä, että ne tekevät näkyväksi sen, mikä juristin työssä on kaikkein olennaisinta, mutta jotka jäävät helposti muiden arviointimenetelmien ulkopuolelle. Tieteellisesti validoidut arviointimenetelmät tuottavat vertailtavaa ja objektiivista tietoa esimerkiksi:

• Loogisesta päättelykyvystä – millaiset yleisvalmiudet henkilöllä on monimutkaiseen ongelmanratkaisuun ja millä valmiuksilla hän tulee tehtävään
• Kyvystä käsitellä, jäsentää ja yhdistää monimutkaista tietoa – miten henkilö toimii liiketoiminnan ja juridiikan rajapinnassa sekä kuinka hyvin hän pystyy yhdistämään erilaista tietoa päätöksenteon tueksi
• Oppimiskyvystä ja potentiaalista – riippumatta siitä, rekrytoidaanko asiantuntijaa vai johtajaa, pitkän aikavälin onnistumisen kannalta olennaista on ymmärtää, millaiset valmiudet henkilöllä on kehittyä uusiin rooleihin, vastuisiin ja toimintaympäristöihin

Kaikki nämä valmiudet ovat keskeisiä juristin työssä, joka perustuu tiedon jäsentämisen, yhdistämisen ja soveltamisen varaan. Tekoälyn tehtävä ei ole korvata tätä ajattelua, vaan tehdä siitä tehokkaampaa – juristin työssä se siis vapauttaa aikaa ajattelulle. Siksi rekrytoinnissa kannattaa juuri nyt pysähtyä kysymään, arvioimmeko aidosti niitä valmiuksia, joita juristin työssä menestyminen tulevaisuudessa edellyttää.