Seuraava sukupolvi muuttaa juristien kenttää – oletko valmis?  

Yleinen27.11.2025

Oikeustieteellisen alan opiskelijakunta on kokenut viime vuosina merkittävän muutoksen. Vuonna 2024 yli 65 % hyväksytyistä opiskelijoista oli naisia, ja sama trendi jatkuu myös 2025. Ruotsissa vastaava luku on 70–75 %. Tämä sukupuolijakauma ei ole pelkkä tilastollinen kuriositeetti: seuraava sukupolvi juristeja on vahvasti naisvaltainen, ja tämä muutos tulee vaikuttamaan koko juristikenttään – niin tuomioistuinportaissa kuin asianajotoimistoissa. 

Yhtä merkittävää on se, että miesten mahdollisuudet päästä oikeustieteelliseen ovat tilastollisesti vähäisemmät. Vaikka mieshakijoita on, heidän sisäänpääsyprosenttinsa jää usein naisia alhaisemmaksi. Tämä tarkoittaa, että perinteisesti miesvaltaiset urapolut juridisella kentällä voivat kaventua tulevaisuudessa, ellei tätä ilmiötä tunnisteta ajoissa. 

Paragraaffin toimitusjohtaja Katariina Tuomela toteaa:

“Näyttää siltä, että ala on vahvasti naisvaltainen jo opiskeluvaiheessa, mutta se ei automaattisesti tarkoita tasa-arvoa johtotehtävissä. Tämä on ensimmäinen havainto, johon kaikkien meidän on kiinnitettävä huomiota.”

Miten sukupuolijakauma muokkaa urapolkuja 

Syy miesten vähäiselle osuudelle ei ole osaamisessa. Kyse on kiinnostuksesta, kulttuurisista odotuksista ja siitä, millaiset roolimallit ja urapolut alalla näkyvät. 

“Miehet eivät välttämättä pääse oikeustieteelliseen yhtä helposti kuin naiset – tämä ei tarkoita osaamisvajetta, vaan pääsyn epätodennäköisyyttä.”  

Naisopiskelijoiden yliedustus tulee pitkällä aikavälillä näkymään tuomioistuimissa ja asianajotoimistoissa. Jo nuoremmissa tuomioistuinportaissa ja pienissä asianajotoimistoissa naisten määrä on merkittävä, mutta vanhemmissa johtotehtävissä miesten osuus on edelleen huomattava. Tämä sukupolvien välinen ero luo sekä mahdollisuuksia että haasteita: miten varmistamme, että osaaminen ja kyvykkyys ohjaavat uralla etenemistä? 

Johtoryhmät heräävät muutokseen 

Organisaatioiden ylimmät tasot ovat jo havainneet muutoksen vaikutukset. Sukupuolijakauma on noussut keskusteluihin johtoryhmissä ja hallituksissa, kun pohditaan rekrytointeja, monimuotoisuutta ja tulevaisuuden johtajapolkuja. 

“On selvää, että rekrytoinneilla rakennetaan tulevaisuutta. Kun tarkastelemme seuraavan sukupolven juristien profiilia, meidän on oltava tietoisia siitä, miten tämä muutos näkyy käytännössä.” 

Rekrytointipäätökset ovatkin avainasemassa: jos sukupuolimuutoksen vaikutuksia ei huomioida, organisaatiot voivat menettää arvokasta osaamista ja potentiaalia. Samalla kyse on koko oikeudenhoidon laadusta: monimuotoinen ja tasapainoinen juristikenttä parantaa päätöksenteon monipuolisuutta.  

Miten Suomi eroaa muista Pohjoismaista 

Pohjoismaissa sukupuolijakauma oikeustieteessä on samankaltainen. Ruotsissa naiset etenevät hieman tasaisemmin johtotehtäviin, mutta Suomessa perinteiset rakenteet hidastavat etenemistä. 

“Jos haluamme, että ala pysyy elinvoimaisena ja kaikki lahjakkuudet pääsevät käyttöön, meidän on katkaistava vanhat urapolut ja rakennettava uusia, joustavampia malleja. Kyky tunnistaa ja purkaa rakenteellisia esteitä on tulevaisuuden kilpailuetu!”  

Uuden sukupolven odotukset ja haasteet 

Uusi sukupolvi tuo mukanaan erilaisia odotuksia ja osaamisprofiileja. Monet nuoret juristit painottavat monipuolisia urapolkuja, joustavia työjärjestelyjä ja mahdollisuutta kehittää osaamistaan laaja-alaisesti. Tämä voi aiheuttaa kitkaa vanhemman sukupolven perinteisten toimintatapojen kanssa, mutta tarjoaa myös mahdollisuuden uudistaa alaa. 

“Onnistunut muutos edellyttää, että ymmärrämme sukupolvien väliset erot ja hyödynnämme ne – niin tuomioistuimissa kuin asianajotoimistoissa. Se vaatii rohkeutta kokeilla uusia urapolkuja ja ajatella rekrytointeja strategisesti.”    

Muutos ei koske pelkästään sukupuolta: samalla puhutaan kyvykkyyksistä, erilaisista näkökulmista ja organisaatioiden halusta ottaa vastaan uusi sukupolvi täysillä mukaan. 

Monimuotoinen juristikenttä on tulevaisuuden kilpailuetu 

Seuraavan sukupolven vaikutus on ennen kaikkea mahdollisuus. Organisaatioiden tehtävä on tunnistaa ja hyödyntää tätä muutosta: rakennetaan urapolkuja, joissa osaaminen ja motivaatio ohjaavat etenemistä, ei vanhat mallit tai sukupuolistereotypiat. 

“Tämä on ainutlaatuinen hetki rakentaa juristikenttää, joka on aidosti monimuotoinen ja kestävä. Ja juuri nyt on aika kiinnittää huomiota siihen, miten rekrytoimme ja kehitämme tulevan sukupolven osaajia.”    

Monimuotoinen juristikenttä vaatii, että sekä miehet että naiset kokevat uran etenemismahdollisuudet realistisiksi ja saavutettaviksi. Ilman tätä tasapainoa menetämme arvokasta osaamista – ja koko oikeudenhoidon laatu kärsii.