Sillanrakentajana valtiolla – kuurojen ja viittomakielisten kokemia vääryyksiä todistamassa ja sovintoa etsimässä

Yleinen23.9.2025

Avioliittokieltoja ja pakkosterilisaatioita. Esimerkiksi tällaisia oikeudenloukkauksia ja vääryyksiä Suomessa on koettu vain siksi, että on viittomakielinen tai kuuro. Nykypäivän yhteiskunnassakin he kohtaavat syrjintää mm. opiskelu- ja työmahdollisuuksiin liittyen. Yhteiskunnan rakenne lainsäädäntöineen perustuu vahvasti puhuttujen ja kirjoitettujen kielten normien ympärille, minkä vuoksi ääntämiseen ja kuulemiseen perustuva kieli-ideologia jättää helposti viitotut kielet ja niiden käyttäjät ulkopuolelle.

Oikeusministeriön tehtäväkenttään kuuluu yhdenvertaisuuden ja kielellisten oikeuksien edistäminen. Työ on tyypillisesti sisältänyt neuvonta-, lainvalmistelu- ja edistämistehtäviä. Syyskuun 2025 alussa otettiin merkittävä edistysaskel, kun kansainvälisestikin ainutlaatuinen kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin sihteeristö pääsi aloittamaan työnsä sijoittuen oikeusministeriöön.

Sihteeristön tehtävänä on muodostaa kokonaiskuva tunnistetuista kuuroja ja viittomakielisiä syrjineistä ja edelleen syrjivistä yhteiskunnan rakenteista. Lisäksi sihteeristö tekee ehdotuksia lyhyemmän ja pidemmän aikavälin muutoksista, joiden tavoitteena on parantaa kuurojen ja viittomakielisten yhteiskunnallista asemaa muun muassa asioissa, jotka koskevat kieltä, kulttuuria ja vuorovaikutusta julkishallinnon kanssa.

Sihteeristön jäsenet tulevaisuuden esikuvina

Sihteeristön erityisasiantuntijana toimii tutkijataustainen Juhana Salonen. Hän nimeää esikuvakseen sihteeristön pääsihteerin Johanna Meschin, joka on tutkijaurallaan edennyt professoriksi Tukholman yliopistossa. Esikuvanaan hän pitää myös Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa työskentelevää Eeva Tupia, joka on aikaisemmin työskennellyt oikeusministeriössä viittomakielilakiin ja viittomakieliasiain neuvottelukuntaan liittyvissä tehtävissä. Heitä kaikkia kolmea yhdistävänä tekijänä on suomalainen viittomakieli äidinkielenä.

Mesch ja Salonen tuntevat kuurojen ja viittomakielisten yhteisön odotukset – ovathan he itsekin osa tätä moninaista, monen sukupolven muodostamaa yhteisöä. Totuus- ja sovintoprosessia on valmisteltu ja odotettu pitkään. Viranomaiset ovat aiemminkin tarttuneet yhteisöjen vaatimuksiin kuurojen aseman parantamisesta. Esimerkiksi monen vuoden ponnistusten ansiosta kuurojen yhteisöä on alettu viime aikoina lähestyä myös kieli- ja kulttuurivähemmistön perspektiivistä, missä vammaisuuden rinnalla nähdään kielelliset ja kulttuuriset aspektit tasavertaisina. Tämä näkyy erityisesti vuonna 2015 voimaan tulleessa viittomakielilaissa, jonka tarkoituksena on edistää sekä suomalaista että suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien kielellisiä oikeuksia.

Nyt ajan koetaan olevan kypsä sille, että yhteisön sisältä käsin tartutaan ohjaksiin ja lähdetään rakentamaan siltaa valtion ja yhteisön välille. Prosessin on tarkoitus olla vahvasti yhteinen, mikä näkyy myös siinä, että sihteeristöltä on edellytetty syvällistä viittomakielten ja kuurojen kulttuurin tuntemusta.

Sen lisäksi, että Mesch ja Salonen työskentelevät yhteisön edustajina tämän kansainvälisestikin kiinnostavan ja merkittävän prosessin keskiössä, he tekevät näkyväksi valtionhallinnon asiantuntijavirkamiehen uraa vaihtoehtona muillekin yhteisön jäsenille.

Oikeus omaan kieleen ja yhdenvertaiset mahdollisuudet kuulevien kanssa

Meschin ja Salosen työ on monessa mielessä tyypillistä ministeriötyötä. Se sisältää paljon sidosryhmäyhteistyötä järjestöjen ja muiden ministeriöiden kanssa, taustamateriaalien koostamista ja toimenpide-ehdotusten laatimista loppuraportin muotoon. Ministeriöissä tehtävälle edistämistyölle tyypillisesti työn tavoitteena on pitkän tähtäimen kehittäminen: tarvitaan jatkumo, joka kestää laskusuhdanteet etenkin taloustaantuman aikana hallituskaudesta riippumatta.

Poikkeuksellista on työn tekeminen neljällä kielellä: suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä sekä suomeksi ja ruotsiksi. Erityispiirteenä on myös se, kenelle ja mitä tarkoitusta varten työtä tehdään: Sovintoprosessin myötä valtio kantaa vastuunsa menneistä tapahtumista ja sitoutuu edistämään kuurojen ja viittomakielisten oikeuksien toteutumista. Totuusprosessin kautta lisätään tietoisuutta viittomakielisestä kulttuurista ja tapahtuneista vääryyksistä niin viranomaisten kuin kansalaisten keskuudessa.

Vaikka työ on vasta alkanut, näkevät Mesch ja Salonen sihteeristön sijoittumisen oikeusministeriöön pelkästään myönteisenä seikkana. Tietyt rakenteet ovat jo olemassa, mikä mahdollistaa keskustelun ja näkemysten vaihdon viranomaisten kanssa jo heti työn käynnistyttyä. Lisäksi sidosryhmien ja ministeriökollegoiden asiantuntemus on sihteeristön käytettävissä. Samalla sihteeristö voi totuusprosessin tavoitteen mukaisesti lähteä lisäämään viranomaisten tietämystä viittomakielisten työn arjen erityispiirteistä ihan vain kuulumalla työyhteisöön ja osallistumalla sidosryhmäyhteistyöhön.

Haastateltavana on FM Juhana Salonen ja FM Johanna Mesch, jotka työskentelevät oikeusministeriöön sijoitetussa kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin sihteeristössä.

Artikkelin kirjoitti erityisasiantuntija Taru Ritari, joka on vetänyt oikeusministeriön hallinnonalan yhteistä kaksivuotista Pidetty!-hanketta. Tavoitteena on mm. lisätä oikeudenhoidon ammattien ja työnkuvien tunnettuutta sekä lisätä niiden vetovoimaisuutta.