Keskeiset juristin mielekkyystekijät ja haasteet asiantuntijatyössä 

Toisinaan on tärkeää pysähtyä miettimään näitä osa-alueita. Suinkaan joka päivä, kaikkina työpäivinä, ei ole tarpeellista käydä läpi työssä selviytymisen prinsiippejä. Sen sijaan on tärkeää opetella tunnistamaan omaa työhyvinvointia tukevia sekä sitä horjuttavia tekijöitä. Olet oma itsesi myös työtä tehdessäsi ja arvomaailmasi heijastuu työssä ja kaikessa tekemässäsi. Omien periaatteiden myyminen ilman neuvotteluja johtaa harvoin molemminpuoliseen tyydyttävään lopputulokseen. 

Työelämä isossa kuvassa ja asiantuntijatyö siitä erillisenä tarkasteltaessa ovat olleet digitalisaation ja yhä enemmän verkostoitumisen nimeen vannovassa kulttuurisessa myllerryksessä mukana kuin mikä tahansa työntekijäryhmäkin. Työtavat ja työn sisällöt ovat muuttuneet ja työn organisointi on ollut vääjäämättä samaan aikaan mukana yhtä isossa murroksessa. Ristiriitojen tunnistamisen kanssa yhtä tärkeää on samanaikaisesti pitää hyvä positiivinen vire eri tahojen tarpeiden ja tavoitteiden välillä. Organisointi ja yhteistyön rakentaminen on tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on muistaa, että tulokset syntyvät jokaisen panostuksesta. Muista tukea potentiaalia ja erilaisuutta.

Kun milleniaalit valtasivat työmarkkinat, ovat vääjäämättä erityisesti työstä riippumatta työtavat ja esimiestyö olleet kovimpien haasteiden alla. Tähän sen enempää syventymättä, on sukupolvien välinen ero tänä päivänä kuitenkin huomioitava yhtenä mielekkyystekijöihin vaikuttavana tekijänä organisaation koosta riippumatta. On yritys jakautunut sitten praktiikoihin tai osastoihin, tulee kunnioituksen työtovereita, yhteistyötahoja ja työtä johtavia kohtaan oltava arvossa. Arvostuksen tunne lisää innostusta työhön ja parhaimmillaan sen voiman voi aistia ympärillä.

Työn hallinnan tunne on silloin käsillä, kun työtehtävät on jossain määrin kirkastettu, eivätkä ne aiheuta jatkuvaa ylikuormitustilaa. Asiantuntijatyön yhdeksi haasteeksi onkin tunnistettu työn hallinnan tunteen katoaminen: toivotaan monipuolisia ja vaihtelevia työtehtäviä, jotka voivat kuitenkin pahimmassa tapauksessa aiheuttaa tasapainon kadottamisen tunteen. Tiimeissä työskentely voi aiheuttaa vapaamatkustajaongelman: tehtävät jakautuvat epätasapainoisesti ja pahimmassa tapauksessa ylikuormaa kantava uupuu.

Osittain milleniaalienkin haastama työ- ja vapaa-ajan yhteensovittaminen on korostunut tämän päivän asiantuntijatyössä uudella tavalla. Halutaan erottaa selkeästi roolit työajalta ja sen ulkopuolelta. On kaksi ”minää”, joista toinen vapautuu, kun työstä irtaudutaan. Työaikaa on oltava riittävästi työtehtävistä suoriutumiseen – vääjäämättömästi vastaantulevia deadlinejä lukuun ottamatta. Riittääkö työaikasi riittävän hyvin vai pitääkö vapaa-ajalla vielä paikata suorituksia? Rajojen ja rytmin kehittäminen on entistä enemmän jokaisen omalla vastuulla ja jokaisella on oma käsitys rajoista. Sen vuoksi niitä ei voi kukaan muu vetää kuin sinä.

Sanotaan, että kenties menestyvin työpaikka ei ole eniten muutoksia toteuttava työpaikka. Toiveajattelua olisi kuitenkin uskoa, ettei muutoksia koskaan tulisi vastaan. Muutostilanteissa punnitaan toki laadukas esimiestyö, mutta on jälleen ensiarvoisen tärkeää huolehtia omasta jaksamisestaan muutosprosessien aikana.

Kiire, kiire ja kiire. Nykyään aina tuntuu, että jokaisella on kiire. Kun kiire on hallitsematonta ja kiireen tuntu lisää työssä tehtävien virheiden määrää, on kiire aiheuttamassa työmotivaation vähenemistä ja puolestaan stressioireiden lisääntymistä. Yllättäen positiivinen kiireen tuntu kääntyykin päinvastaiseksi. Jokaisella tulee olla oma tila, jota on lupa hallita.

Kirjoittaja

Katariina Tuomela

Paragraaffi Oy