Työelämäbarometri 2020

Kirjoittaja

Nina Geitlin | Paragraaffi

Työelämäbarometrit1.7.2020

Selvitimme jälleen juristiprofession työelämään liittyviä odotuksia ja arvostuksia. Barometri tehtiin yhteistyössä alan keskeisten vaikuttajien kanssa, ja se tarjoaa näkökulmia mielekkään uran sekä työympäristön rakentamiseksi.

Työelämäbarometriin kertyi yhteensä 641 vastausta – vastaajista 32% oli oikeustieteen maistereita ja 68% oikeusteiteen opiskelijoita.

Yksityinen sektori ja erityisesti oikeudellisten palveluiden tarjoajat ovat edelleen kilpailukykyisin työnantaja. Lakiasiain- ja asianajotoimistot ovat olleet jo pitkään profession työelämän perusyksikkö, joka tarjoaa kil- pailukykyiset työsuhteen ehdot ja tekee muita sektoreita aktiivisempaa työnantajamielikuvatyötä.

Uskomukset ja toiveet työnantajan odotuksista työnhakijan ominaisuuksia kohtaan seuraavat pitkälti toisiaan. Vastaajat kuitenkin odottaisivat työn- antajien arvostavan enemmän muuta kuin juridisen alan työkokemusta. Ammattikunnassa olisikin syytä käydä keskustelua oikeudellisen asiantuntija- työn vaatimuksista uuden vuosikymmenen alussa, sillä monimuotoiselle osaa- miselle oikeudenhoidossa on tarvetta.

Sosiaaliset taidot kuten organisaatiossa viestiminen ja esiintyminen on työelämätaitojen kovaa ydintä. Näiden ohella ajankäyttötaidot ja oman osaamisen kehittäminen ovat nousseet merkityksellisiksi työelämätaidoiksi 2020-luvulle tultaessa.

Ideaalilta työpaikalta odotetaan erityisesti hyvää työilmapiiriä, vapaa-ajan ja työn tasapainoa sekä mahdollisuutta kehittää omaa osaamistaan. Näi- den ohella uusilla haasteilla ja sitä myöten työnkuvan kehittymisellä on keskei- nen rooli merkityksellisessä asiantuntijatyössä. Työnantajien tulisikin pysähtyä pohtimaan, miten edellä mainitut seikat toteutuvat omassa organisaatiossa ja kuinka niistä viestitään ulospäin.

Työnantajamielikuvan muodostumiseen vaikuttavat erityisesti niin oma kuin muidenkin kokemus työnantajasta. Juristiprofessio on tiivis ja tietoa työnantajista vaihdetaan aktiivisesti, jolloin organisaatioiden olisi aiheellista olla hyvin kartalla siitä, miten heidät koetaan työnantajana. Kilpailu hyvistä ammattilaisista on kovaa ja alalla vallitseekin työntekijän markkina. Näin ollen hakijakokemus korostuu ja organisaatioiden tulisi panostaa ensiluokkaiseen kokemukseen rekrytointiprosessissa myös siinä tapauksessa, ettei hakija tullut valituksi.

Työantajasta etsitään entistä enemmän tietoa urasivujen kautta. Organi- saation kannattaakin huolehtia siitä, että urasivu vastaa työnhakijoita askar- ruttaviin kysymyksiin, joita on käsitelty barometrissa. Erityinen haaste on yleensä arvojen sanoittaminen ja näkyväksi tekeminen viestinnässä. Myös henkilöstöstä on saatavilla entistä enemmän tietoa, ja tuleviin kollegoihin halutaan tutustua etukäteen. Työnantajien tulisi huolehtia siitä, että henkilöstöstä olisi helposti saatavilla niin rakenteellista kuin asiantuntijakohtaista tietoa.

Urasivujen ohella muut digitaaliset alustat ovat keskiössä työnantaja- mielikuvaa rakennettaessa. Alustojen monimuotoisuuden lisäksi tulisi huolehtia myös formaattien monimuotoisuudesta, jotta sisältöä voidaan käyttää mahdollisimman laaja-alaisesti. Informaation paljouden aikana korostuu myös sisällön huolellinen suunnittelu kohderyhmän lähtökohdista. Työn sisällöllä on korostunut merkitys työpaikkaa valittaessa ja sisällön yksityiskohtaiseen ja huolelliseen kuvailuun hakuilmoituksessa kannattaakin näin ollen panostaa.